Ieraksts Zaljajaa Graamataa[literatuuras laikaa] 20.01:
Sajuuta itkaa vairs nemaacetu izteikt savas domas "logiski". Putrojas vaardi, nepatiikama sajuuta. Vaardi sajukushi. Izbirushi no plauktiem, tagad vaardu "kambaris" manaa galvaa ir haosa istaba. Nepatiik kaa tas skan. Juutu mulsumu. Itkaa (es) buutu "pazaudeejusies". Visam klaat naak kautkada realitaates izjuutas truukuma deva.
Pateicu journal niku paiznjam. Velti. Nemaaku attteikt "pazinjaam". Veel nemaaku. Vai jaamaak? Interesanti vai sho "pateikshanu" man naaksies nozheelot..
Arvien biezhaak uzmaacas sajuuta, ka radu nepareizu (haha, konoziimee tas vaards?) iespaidu. Absurdi - tie, kas man nenoziimee neko, tiem es "kautko" (nezinu ko) noziimeeju. Bet tie, kas kko noziimee man.. tiem esmu vienaldziiga. Taa ir visiem??? Ja kaadam taa nav, zinjojiet :D
Secinaajums, ka nemaaku radiit "pareizu" (atkal tas vaards) iespaidu. Dazhiem vareetu skjist, ka manii ir emocijas, kuru iisteniibaa nav. Un otraadi.
Tas, ko rakstu droshi vien izklausaas gluzhi sviestaini. Bet kam tas speej (haha, cik nodraazti un stulbi skan)? (Paarkaapju, vairaakkartiigi, bezmaz vai bausli: "Nekad nesaki par sevi kko sliktu").
Vienkarshi domu fragmenti.
Sajuuta, itkaa tas (taa) vairs neesmu es. Hmz. Shis teikums ir citaats. Gandriiz citaats. Bet tagad es arii to juutu. Zinaat taadu sajuutu? Varbuuut ariii nee. Nezinu. Kad es to lasiiju, es to neizpratu liidz "galam". tagad gan. Taa skjiet.