| raaposhana |
[Jul. 3rd, 2007|10:57 pm] |
jau krietnu laiku saucam lietas iistajos vaardos, un vakaros dodamies nevis for a walk, bet for a crawl. nevarot, luuk, cilveeks, izskriet man liidzi. precizeesim: manam leenajam romatiskaas pastaigas solim cilveeks nevar izskriet liidzi. citreiz es vinju izklaideeju, demonstreejot, kaa es meedzu uz darbu iet. un kaa es meedzu uz darbu iet oj,kaveejos rezhiimaa. tad es atceros, kaa kaadaa citaa dziivee (tikai neatceros - kuraa) puutu un elsu, un diicu, lai blakusgaajeejs taa neauljo - netieku liidzi
ja kaut kas aizmirsts maajaas, tad cilveeks skrien aizmirstajai lietai pakalj. es - aatri eju. ar hronometru paarbaudiits nav, bet, visticamaakais, es zaudeeju tikai uz spogulii ieblenshanas reekjina :)
riidziniekiem ir visaatraakaa gaita, kaadu esmu redzeejusi. nekur citur no pilseetaam un mazpilseetaam, kuras ir gadiijies apmekleet, cilveeki taa nejonjo. pat tai neilgajaa briitinjaa, ko nomitinaajos V-pilii, mana parastaa gaita bija divtik aatraaka kaa vieteejiem. par steigshanos nemaz nerunaajot. |
|
|
| |
[Jul. 3rd, 2007|11:25 pm] |
|
mani vecaaki nekad nemirs. nekad, nekad. |
|
|